Vuosi 2018 alkaa olla loppumaisillaan ja on aika alkaa miettiä tavoitteita vuodelle 2019.
Tavoitteet ovat meillä arkea työelämässä, henkilökohtaisessa elämässä ei niinkään. Henkilökohtaisessa coachingissa tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Ihmisen henkilökohtaisen elämän alueita ovat mm. perhe, terveys, ystävät, harrastukset. Kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan kuuluu kaikkien osa-alueiden ylläpitäminen ja parantaminen. Ylläpitäminen on lähes aina helpompaa, kun siihen liittyy tavoite paremmasta.
Minkälaisia ovat hyvät tavoitteet?
Sinulle on varmaan tuttuja S.M.A.R.T.-tavoitteet (https://fi.wikipedia.org/wiki/SMART-kriteerit). En siksi niistä puhu tässä kirjoituksessa. Alla muutama vinkki, jotka olen huomannut toimiviksi omissa valmennuksissani.
- Positiivisesti asetetut tavoitteet: Tavoite ei saa olla kieltävä. Tavoite joka alkaa: En tee.., lopetan…, vältän… jne. ei ohjaa meidän toimintaa oikean kaltaiseksi. Kerro tavoitteessasi mikä on toivottava toiminta. Lopetan makeisten syönnin -> napostelen porkkanoita.
- Tavoitteella pitää olla aikaan tai johonkin muuhun sidottu mittari, jolla se voidaan todeta onnistuneeksi. Luen enemmän, luen yhden kirjan kuukaudessa – > luen neljä kirjaa kesäkuuhun mennessä. Liikun enemmän, käyn kerran viikossa juoksemassa -> Juoksen 10 juoksulenkkiä maaliskuun 15.päivä mennessä tai 100km juoksua 15.3. mennessä. Vietän enemmän aikaa perheen kanssa – > teemme perheen kanssa yhteisen kaikille uuden kokemuksen kerran kuussa, kuuden kuukauden ajan.
- Tarkista onko tavoitteella vastavoimia. Jotkut tavoitteet toteutuvat vääjäämättä, jos itse toimii riittävällä ahkeruudella. Joillakin tavoitteilla on vastavoimia. Jos tavoitteena on vaikka maalata talon seinä niin vaikeuksista huolimatta se tulee onnistumaan. Ei ole ”vihamielisiä” ihmisiä, jotka kaikella tarmollaan pyrkisivät sitä estämään. Urheilu on hyvä esimerkki tavoitteista, joissa on vastavoimia. Urheilijan tai joukkueen tavoite on yleensä voitto muista. Muilla on sama tavoite, eli estää toisen joukkueen tavoitteiden toteutuminen. Tällaisessa tavoitteessa pitää keskittyä toimintatavoitteisiin, jolla tulostavoitteen onnistumisen todennäköisyys kasvaa. Tällaiset tavoitteet ovat hyvin tavallisia liike-elämässä esimerkiksi myyntitavoitteissa.
- Tarkista onko tavoite itselle ja muille selkeä. Parannamme-, lisäämme-, muutamme-alkuiset tavoitteet eivät kerro mittakaavaa. Hyvä tavoitteen tarkistuskysymys: Mistä ja milloin tiedämme, että olemme saavuttaneet tavoitteet?
Motivaatio
Tavoitteen määrittely on ensimmäinen vaihe, joka ei vielä riitä toimeenpanoon. Me tarvitsemme motivaation ja suunnitelman. Asian tärkeyden tunnistaminen ei varmista motivaatiota. Jokainen meistä tietää kuinka huolehtia terveydestään, mutta kuitenkin meidän on vaikea saada itsemme syömään terveellisemmin ja liikkumaan enemmän. Motivaatio tulee henkilökohtaisesta, tunnistetusta hyödystä. Kun sinulla on tavoite niin kysy itseltäsi, että mitä hyötyä tavoitteesta on. Ja kysy se niin monta kertaa, että varmasti kaikki hyödyt on listattu.
Omat vahvuudet ja esteet
Toimeenpanon aloittamisessa esteenä on se, että me lähes aina aliarvioimme omat kyvyt ja yliarvioimme maailman vastukset. Kysy itseltäsi, että mitä vahvuuksia sinulla on tämän tavoitteen onnistumiseksi. Ulkopuolisten vastuksien pienentämiseen auttaa esteiden listaaminen kirjallisesti. Kuusi estettä ei olekaan kuusi metriä korkea muuri vaan kuusi metrin korkuista aitaa.
Kun kirjoitat tavoitteita, niin mieti miltä tuntuu vuoden päästä, kun olet ne saavuttanut. Mitä olet kokenut, ja oppinut. Kenen kanssa olet saanut tehdä niitä. Miltä sinusta tuntuu, kun olet onnistunut.
Suunnitelmaan riittää usein se, kun löytää ensimmäisen välitavoitteen. Ensimmäinen, mahdollisimman pieni osatavoite käynnistää prosessin.
Määrittele suunnitelman ensimmäinen toimi ja tartu toimeen.
Otto Kuivalainen
LMI johtajuuskehittäjä
