Digiloikka muutti työelämää
Viime vuodet ovat muuttaneet työelämää monella tavalla. Pandemia sai aikaan digiloikan, joka muutti työelämää hetkessä. Se toi mukanaan paljon hyvää nopeasti, mm. ajansäästöä ja auto- ja lentomatkustamisen vähentymistä. Työnteko kotoa käsin oli tehokkaampaa, pukeutuminen rennompaa ja työaikaa pystyi helpommin yhdistämään kotitöihin, lemmikin ja lasten hoitoon. Positiivisen muutoksen ohella hybridimaailma toi kuitenkin moneen organisaatioon myös paljon haasteita niin johdon kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Millaista on johtajuus hybridiajan trendeissä? Etäkokoukset tulivat jäädäkseen ja nyt monella työpaikalla toivotaan jo yhteisöllisyyden palauttamista. Digitaalisuus ei ole vähentänyt työvoiman tarvetta, vaan ehkä jopa lisännyt asiantuntijoille erilaisia tukitehtäviä. Yritysten toimintaympäristössä on paljon arvaamattomuutta ja epävarmuutta.
Haluamme kokea merkityksellisyyttä
Samaan aikaan, yllättävien maailmaa muuttavien tapahtumien seurauksena, monet ovat henkilökohtaisella tasolla havahtuneet pohtimaan elämän merkityksellisyyttä uudella tavalla. Tämän aiheen ääreen pysähtyy moni keski-ikäinen, mutta myös nuorten odotukset työelämästä ovat vahvasti arvopainottuneita. He eivät ole valmiita hyväksymään arvoristiriitaa omien ja työnantajan arvojen tai toimintatapojen välillä eivätkä ole valmiita sitoutumaan pitkään työuraan yhden työnantajan palveluksessa. Yritysten kyky houkutella ja pitää työvoimansa ratkaisee niiden menestyksen.
Kahdeksan globaalia trendiä
Globaalina toimijana LMI työskentelee yritysjohtajien kanssa ympäri maailmaa. Olemme tunnistaneet samoja liike-elämää muuttavia ja johtamistapojen uudistumista vaativia trendejä kaikkialla. Vuosittaisessa maailmankokouksessamme nostettiin kahdeksan merkittävää muutostrendiä tärkeimmiksi aikamme ilmiöiksi, joita LMI:n johtajuusvalmennuksissakin käsitellään ja joihin työstämme asiakkaidemme kanssa käytännön ratkaisuja kehittämisohjelmiemme avulla:
- Irtisanoutumiset, ”quiet quitting”
- Työvoimapula
- Etätyöskentely
- Monipaikkaiset, hajasijoitetut tiimit
- Tarve kokea merkityksellisyyttä työssä ja elämässä
- Mielenterveysongelmien, ahdistuneisuuden ja uupumuksen lisääntyminen
- Työn ja yksityiselämän tasapaino
- Tarve uudistaa liiketoimintamalli
Miten sitten Suomessa?
Kaikki nämä trendit ovat tunnistettavissa myös Suomessa asiakkaidemme keskuudessa, vaikka irtisanoutumistrendi ei meillä olekaan noussut yhtä merkittäväksi haasteeksi kuin Amerikassa. Työvoimapula on todellisuutta lähes kaikilla aloilla. Etätyöskentely ja useat toimipaikat ovat arkipäivää. Monet toimistot kaikuvat tyhjyyttään työntekijöiden mukauduttua nopeasti kotoa käsin työskentelyyn. Joillekin se sopii, mutta monille se ei ole täysin ongelmatonta. Joko tuottavuus tai vapaa-aika kärsivät. Merkityksellisyys koetaan entistä tärkeämmäksi. Miten se onnistuu yksin kotoa käsin? Miten johtaja voi vaikuttaa näihin tilanteisiin? Miten pysymme mukana bisnesmallien muutoksissa? Tästä kirjoitti myös muun muassa Helsingin Sanomat 23.1.2023: Työntekijöiltä odotetaan nyt aivan muita piirteitä kuin vielä äsken.
Itsetuntemus on hyvän johtajuuden perusta
Vaikka monet näistä trendeistä ovat uusia ilmiöitä, ovat toimivimmat ratkaisut niiden tuomiin johtajuushaasteisiin hyvän johtajuuden peruselementeissä. Oleellista on hyvä vuorovaikutus ja vastuullisuus ja että päämäärät on asetettu selkeästi ja oikein. Näitä periaatteita tulee toteuttaa käytännön toimenpiteillä joka päivä arjen keskellä. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus hyödyntää taitojaan jatkuvasti kehittyen ja saada arvostavaa palautetta työstään. Hyvä itsetuntemus auttaa kehittämään vahvan itseluottamuksen, joka mahdollistaa luottamuksen myös toisia kohtaan. Näistä lähtökohdista erilaisia ajan trendejä aidosti ja avoimesti ympärillä olevien ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa tarkastellen, hetkeksi kiireen keskellä pysähtyen, löytyy kussakin tilanteessa oleellinen tarve ja sen tyydyttämisen avaimet. Tätä on aito johtajuuden kehittäminen.
Mikä oikeasti on merkityksellistä ja tärkeää
Haasteiden edessä on hyvä huolellisesti arvioida, mikä oikeasti on merkityksellistä ja tärkeää. Mikä tuottaa asiakkaalle lisäarvoa? Kaiken, mikä ei tuota lisäarvoa, voi karsia pois. Toimintatapoja voi yksinkertaistaa ja luoda aikaa säästäviä rutiineja, parantaa ajankäytön hallintaa. Vanhojen rutiinien tarpeellisuutta on hyvä kyseenalaistaa ja lisätä itseohjautuvuutta. Lähes jokaisessa organisaatiossa on mahdollisuuksia toimintojen tehostamiseen, jolloin selvitään pienemmälläkin henkilöstöllä työvoimapulan edessä. Usein selkeys vain lisää työhyvinvointia ja viihtyvyyttä. Vastuun jakaminen lisää työn merkityksellisyyttä.
Johtajuus on käyttäytymistä
Johtaminen ei voi olla vain tekninen suoritus, jossa toteutetaan tiettyjä ajan haasteisiin kehitettyjä johtamiskäytänteitä. Se on ennen muuta avointa ja rehellistä ihmisten kohtaamista ja myös heidän tunteidensa huomioimista, kuuntelua ja visioiden jakamista. Teknologian ja digitaalisuuden lisääntyessä ja välimatkojen kasvaessa inhimillisen valmentavan johtajuuden tarve on entistäkin suurempi. Ratkaisut arjen haasteisiin tulee jokaisen johtajan löytää itse omaa persoonallisuuttaan kehittäen, omien vahvuuksien ja arvojen pohjalta. Sieltä löytyvät tärkeimmät johtamistaidot. Johtajan käyttäytyminen arjen tilanteissa on johtajuuden ydin. Kyse on tavoista, joita voi muuttaa paremmiksi, jos vain haluaa.
Näidenkin trendien keskellä asiakkaamme kiittävät LMI:n vaikuttavaa prosessia ja menetelmiä avusta juuri tällaisten arjen johtamiskäyttäytymistapojen ja kokonaisten elämänmuutosten toteuttamisessa.
Hanna Tuominen
LMI johtajuuskehittäjä
