Sain aikoinaan hyvän neuvon työnohjaajaltani: ”Rehellisyyden kanssa pärjää aina”. Tämä oli erittäin käyttökelpoinen ohje henkilöstöä johtaessani. Se muun muassa rohkaisi ottamaan puheeksi hankalia asioita sekä yksilö- että yhteisötasolla. Ilman puhumista olisin todennäköisesti valvoskellut aamuyön tunteina.
Rehellisyys on hyvän johtajuuden merkittävimpiä arvoja. Rehellisyydellä tarkoitetaan sitä, että seisoo sanojensa takana, on johdonmukainen ja lojaali.
Henkilöstö ymmärtää, että johto ei voi jakaa kaikkea tietoa. Se odottaa johdolta kuitenkin reiluutta sekä varmuutta johdon tuesta. Ei pitäisi olla liikaa vaadittu. Silti työelämätutkimuksen mukaan rehellisyys ei ole itsestäänselvyys, vaan merkittävä puute ja pettymyksen aihe työntekijöille.
Taloustutkimuksen ja Duunitorin tekemä tuorein Henkilöstökokemus-raportti julkaistiin pari viikkoa sitten. Se perustuu yli 3 600 työssäkäyvän suomalaisen arvioon omasta työstään ja työpaikastaan. Raportin mukaan tärkeimpiä tekijöitä työntekijöiden kokonaistyytyväisyyteen ovat johtaminen ja toimintatavat. Merkittävimmäksi yksittäiseksi tekijäksi johtamisen osalta nousee luottamus yrityksen johtoon. Raportin mukaan juuri tämä koetaan työelämässä ensisijaiseksi kehittämiskohteeksi.
Johtajuuden kehittäminen on jatkuva prosessi
Luottamus ei synny hetkessä. Se on prosessi, joka vaatii johdonmukaisuutta ja kärsivällisyyttä. Prosessia helpottaa se seikka, että me ihmiset haluamme lähtökohtaisesti luottaa toisiimme. Johtajan osoittama luottamus koetaan vahvasti ja halutaan olla myös sen arvoisia.
Viestinnän tulee olla mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää. Lupaukset on syytä pitää. Jos siihen ei jostain syystä pysty, pitää siitäkin tiedottaa. Kannattaa kertoa myös, miten tilanne aiotaan hoitaa. Liian vähäinen tiedottaminen antaa liikaa tilaa oletuksille ja epävarmuudelle.
”Johtajalla tulee olla suuret korvat”, ja niiden on sanottu jopa olevan johtajan tärkein elin. Tämä kertoo kuuntelemisen tärkeydestä. Työntekijät haluavat tulla kuulluksi ja nähdyksi. Luottamus syntyy kohtaamisissa.
Johdonmukaisuus kaikessa tekemisessä herättää luottamusta. Kannattaa pysyä itsekin sovituissa toimintamalleissa ja noudattaa prosesseja. Johtaja toimii esimerkkinä, halusipa hän sitä tai ei.
Johtajuuden kehittäminen ei ole tapahtuma tai projekti, vaan jatkuva prosessi. Pienillä oivalluksilla ja korjausliikkeillä voi saada jo paljon aikaan.
Johtajuus ei tarvitse rooleja
Johtajuuden valmennusohjelmissamme rehellisyys, luottamus ja aitous muodostavat kolmiyhteyden. Johtajan tulee olla aito, oma itsensä. Jos yrittää jäljitellä jotain muuta, tulee epäonnistumaan. Aitous onkin johtajuuden megatrendi, kuten kollegani Tiina Parikka kirjoitti blogissaan.
Aitous luo luottamuksen ilmapiirin, jossa työntekijöillä on helppo toimia. Myönteinen ilmapiiri vakiinnuttaa hyvät suhteet ja luo tilaa innovaatioille. Se lisää tuottavuutta sekä mitä suurimmassa määrin työhyvinvointia. Tällaiset työpaikat koetaan myös vetovoimaisiksi, mikä on vahva valttikortti kilpailtaessa työntekijöistä.
Sydän ja järki sopivasti paikoillaan
”Kun kerran menettää luottamuksen, sen takaisin saamiseen menee pitkä aika”. Kulunut fraasi, mutta edelleen totta. Ehkä luottamus ei palaudu koskaan.
Olen itse urallani kokenut esimieheni epärehellisyyden. Kyseessä ollut asia ei sinänsä ollut edes kovin suuri. Kokemus tuntui kuitenkin hämmentävältä eikä luottamus enää palautunut. Samalla katosi kunnioitus esimiestäni kohtaan.
Olen onneksi kohdannut urallani myös erinomaisia johtajia. He ovat olleet erilaisia sekä persooniensa että vahvuusalueidensa osalta. Yhteistä heissä ovat kuitenkin olleet aitous, rehellisyys ja luotettavuus. He olivat itse kehittymis- ja kehittämishaluisia sekä aidosti kiinnostuneita työstämme. Tällaisia johtajia on helppo seurata ja syntyy halu pyrkiä parhaimpaansa.
Ei siis ole olemassa optimaalista johtajatyyppiä. Erilaiset persoonat erilaisilla vahvuuksilla varustettuina voivat päästä yhtä hyviin tuloksiin. Jokainen voi olla hyvä aitona itsenään, kun sydän ja järki ovat sopivasti paikoillaan.
Eija Kreivi-Kangas
LMI johtajuuskehittäjä
