Onnellisuus – Miksi yritysten omistajien ja johtajien kannattaa olla kiinnostuneita yrityksen työntekijöiden onnellisuudesta?

Suomi on maailman onnellisin maa jo toista vuotta peräkkäin. Se, että olemme tietyin kriteerein onnellisimpia ei tietenkään tarkoita sitä, että automaattisesti kaikki yhteiskunnassamme olisivat onnellisia. Aki Hintsa väittää kirjassaan ”Voittamisen anatomia”, että Formula 1, jossa voittamisen marginaalit voivat olla sekunnin kymmenyksiä, sadasosia, tai joskus jopa sekunnin tuhannesosia, on ”onnellisuuslaji”. Onko liiketoiminta myös onnellisuuslaji? Mitä ”onnellisuus työpaikalla” tarkoittaa käytännössä? Mitä jokainen työntekijä voi omalta osaltaan tehdä, jotta onnellisuus lisääntyisi työpaikalla? Mikä on johtajan ja esimiehen rooli ja velvollisuus yrityksessä hyvän ilmapiirin ja työntekijöiden onnellisuuden mahdollistajana?

Onnellisten maa

Suomi on maailman onnellisin maa YK:n kestävän kehityksen tutkijoiden World Happiness Report -raportin mukaan. Raportissa onnellisuuden mittareina käytettiin kuutta kriteeriä. Kriteerit ovat: 1. Bruttokansantuote henkeä kohden, 2. Odotettavissa oleva terve elinikä, 3. Vapaus, 4. Anteliaisuus, 5. Sosiaalinen tuki sekä 6. Korruptiosta vapaa hallinto ja talouselämä. Onnellisia maita ovat siis ne maat, joissa on terve tasapaino perinteisesti mitatun varallisuuden ja sosiaalisen pääoman välillä ja, joissa kansalaiset luottavat yhteiskuntaan ja hallitukseen. Lisäksi näissä maissa on vähän epätasa-arvoa.

Suomeen ja meihin suomalaisiin voi myös liittää hyvän koulutustason ja rehellisyyden. Suomalaisen sana pitää, ja se on iso arvo ja menestystekijä muuttuvassa maailmassa.

Se, että me suomalaiset olemme tietyin kriteerein onnellisimpia ei tietenkään tarkoita sitä, että automaattisesti kaikki yhteiskunnassamme olisivat onnellisia, eikä se ole yhteiskunnan tarkoituskaan. Ideaalin yhteiskunnan tulee kuitenkin pyrkiä tarjoamaan yhdenvertainen mahdollisuus yksilön onnellisuuteen.

Yksilön onnellisuus on taitolaji – omalla asenteellaan voi vaikuttaa siihen, kuinka onnellista arkea elää

Mikä tekee ihmisestä onnellisen? – Tukijoiden mukaan onnellisuutta lisääviä asioita ovat mm. omien arvojen mukainen elämä. Onnelliset ihmiset rakentavat itselleen elämän, joka on heidän omien arvojensa, vahvuuksiensa ja elämäntyylinsä mukaista.

Kiitollisuus – onnelliset ihmiset miettivät, mikä elämässä on hyvin ja keskittyvät siihen. Kiitollisuus auttaa selviytymään stressaavista tilanteista. Omista saavutuksista iloitseminen lisää myös itsetuntoa ja arvostusta omaa osaamista kohtaan. Tutkijat ovat osoittaneet, että kiitollisuuden määrä on suhteessa siihen, kuinka paljon elämästä nauttii.

Optimismi – onnelliset ovat optimisteja. He torjuvat pessimismiä kolmella eri tavalla. Ensinnäkin he käyttävät energiaansa ja aikaansa asioihin, joihin voivat vaikuttaa. Toiseksi he tietävät, etteivät ikävät asiat kestä ikuisesti, vaan asiat muuttuvat ennen pitkää paremmiksi. Kolmanneksi he eivät anna yhden elämänalueen hallita liikaa, vaan näkevät kokonaisuuden.

Raha ei tarkoita kaikkea. Onnelliset ihmiset eivät laita liikaa painoarvoa rahalle. Heillä on terve suhde kuluttamiseen. Tavara ei tuo onnea, vaan liika tavara voi jopa tuottaa ahdistusta.

Terveet selviytymisstrategiat – Kaikki kohtaavat stressaavia ja ikäviä tilanteita, mutta ratkaisevaa on, kuinka niistä selviää. Onnelliset ihmiset miettivät, mitä he voivat oppia vaikeuksista. Ikävistä tilanteista voi tutkijoiden mukaan oppia arvostamaan enemmän omaa elämää ja löytää uusia mahdollisuuksia, oppia vahvistamaan omia vahvuuksia ja luoda parempia ihmissuhteita sekä kasvaa henkisesti. Elämällä on selkeä suunta. Tavoitteiden saavuttamisen eteen taisteleminen on yksi tärkeimpiä onnellisuustekijöitä. Onnellisilla ihmisillä on arvoja, joista he välittävät ja tavoitteita, joita kohti he pyrkivät.

Neurotieteilijät ovat tutkineet onnellisuutta – Neurotieteilijöiden Top 5 -lista

  • Viidenneksi eniten onnellisuutta tuottaa harjoittelu – terveydestä välittäminen. Onnelliset ihmiset pitävät itsestään huolta. Se ei kuitenkaan tarkoita pelkästään liikuntaa, vaan kokonaisvaltaista itsensä kehittämistä.
  • Neljänneksi eniten onnellisuutta tuottaa auttaminen. Onnelliset ihmiset auttavat muita ja tekevät vapaaehtoistyötä. Hyvät teot auttavat paitsi muita, myös itseä.
  • Kolmanneksi eniten onnellisuutta tuottaa henkisyys ja hengellisyys. Henkiset ja uskonnolliset ihmiset ovat tutkimusten mukaan muita terveempiä, onnellisempia ja selviävät nopeammin traumaattisista kokemuksista kuin muut.
  • Toiseksi eniten onnellisuutta tuottaa laaja sosiaalinen verkosto. Onnellisilla ihmisillä on laaja sosiaalinen verkosto, joka koostuu perheenjäsenistä, naapureista ja ystävistä. Vahvat ystävyyssuhteet torjuvat masennusta.
  • Neurotieteilijöiden mukaan eniten onnellisuutta tuottaa hyvä uni. Hyvän unen teho voi olla yhtä huikea kuin viikkoja kestävällä terapialla tai lottovoitolla. Kun heräät hyvän ja riittävän pitkän unen jälkeen, ilman herätyskelloa/puhelinta, ja täysin levänneenä. Tiedät varmasti tunteen, päivä alkaa onnellisissa merkeissä!

55 – 80 prosenttia yhdysvaltalaisista työntekijöistä ei koe nauttivansa työstään

Heille työ on jotain, jota on  kestettävä. ”Työskentelemme koko päivän, tulemme sitten kotiin, syömme, katsomme TV:tä, yrittäen löytää työn- ja yksityiselämän tasapainon. Työ tuo toimeentulon mutta on stressaavaa, ja loppu aika elämästä on se, josta yritämme saada merkitystä ja onnellisuutta.”

Yritysten omistajien ja johtajien kannattaa olla kiinnostuneita yrityksen työntekijöiden onnellisuudesta, koska onnettomat työntekijät

  • Tekevät juuri ja juuri vähimmäismäärän. Onnettomat työntekijät eivät veny suorituksissaan. He eivät ole huolissaan myyntiennätysten rikkomisesta tai siitä, että saisivat projektin valmiiksi etuajassa. He osaavat näyttää kiireisiltä, mutta heidän panoksensa on pieni.
  • Valittavat helposti. ”Tienaisin enemmän rahaa tuossa viereisessä yrityksessä.” Onnettomat työntekijät näkevät tilanteessaan aina huonot puolet ja ovat kerkeitä kertomaan muille, kuinka kauheaa on.
  • Tekevät enemmän virheitä. Koska he eivät ponnistele ja tekevät vain välttämättömän, he tekevät enemmän virheitä kuin onnelliset työntekijät. He voivat tehdä virheitä, koska he eivät välitä tai koska he ovat vastarintaisia.
  • Kertovat kerkeästi asiakkaille, mitä he ovat mieltä. He kertovat helposti turhautumisestaan yritykseenne tai työolosuhteisiinne ulkopuolisillekin.
  • Eivät ole halukkaita tekemään yhteistyötä. Onnettomat työntekijät keskittyvät omaan kärsimykseensä. He eristävät itsensä muista tiimiläisistä ja kollegoista – varsinkin, jos kollegat ovat tyytyväisiä työpaikassaan. He eivät noteeraa, jos kollegat yrittävät ratkaista ongelman.

Yhdysvaltalaisen kyselyn mukaan 70 prosenttia työntekijöistä ei ole sitoutunut työhönsä.

Yritysten omistajien ja johtajien kannattaa olla kiinnostuneita yrityksen työntekijöiden onnellisuudesta koska

  • Onnellisuuden tunteminen työssä johtaa työntekijän parempaan terveyteen ja hyvinvointiin, luovempaan ja tehokkaampaan ongelmanratkaisu kykyyn, parempaan tuottavuuteen ja luovuuteen, sekä nopeampaan urakehitykseen.
  • Työntekijät, jotka ovat onnellisempia työssään ovat aidompia, ovat sitoutuneempia ja keskittyneempiä työhönsä, ovat joustavampia työssään, ja he löytävät enemmän virtausta, flow:ta työhönsä.
  • Takaiskujen ja esteiden yllättäessä onnellisemmissa työpaikoissa työskentelevät pystyvät näkemään suuremman kuvan, ja ovat vähemmän stressaantuneita; selviytyvät paremmin työtaakastaan ja toipuvat siitä paremmin. He myös pystyvät löytämään sovun konflikti tilanteissa nopeammin.
  • Ihmiset, jotka ovat onnellisempia työssään, ansaitsevat enemmän kunnioitusta ja huomiota, heidät arvioidaan miellyttävämmiksi, luotettavammiksi, ja tehokkaammiksi johtajiksi. Onnellisemmilla työpaikoilla ihmiset myös auttavat toisiaan ja tukevat toisiaan vaikeina aikoina.
  • Onnellisemmat työpaikat raportoivat pienemmistä terveydenhuolto kustannuksista, vähemmästä määrästä virheistä ja työtapaturmia, paremmasta tehokkuudesta ja suuremman arvon tuottamisesta yrityksen osakkaille. Onnellisemmat työpaikat elpyvät nopeammin epäsuotuisien tapahtumien tai epäonnistumisten jälkeen. Ne myös saavuttavat paremman asiakas uskollisuuden, työntekijöiden sitoutumisen ja liiketoiminnan kasvun, sekä paremman maineen.

Mitä tarkoittaa ”onnellisuus työssä”?

Aloitetaan määrittelemällä, mitä tarkoitetaan ”onnellisuudella työssä”. Tätä varten määritellään ensin mitä onnellisuus ei ole. Onnellisuuden tutkijoille ”Onnellisuus ei ole yksinkertaisesti hetkellisiä tunteita kuten huvia, innostusta, ylpeyttä tai helpotusta.” Sillä ei myöskään ylläpidetä ”pysyvää iloa” tai ”jatkuvaa positiivisten emotionaalisten kokemusten virtaa”. Onnellisuudessa ei ole kyse ”nautinnosta ja hedonismista”. Sitä ei saavuteta ”palkitsemalla kaikkia toiveidensa mukaan” tai ”maksimoimalla ylenpalttisia ylellisiä kokemuksia”. Onnellisuus ei ole ”väsymätön kiipeämistä kohti saavutusta tai asemaa”, eikä se ole lopputulos siitä, että ”kaikki on täydellistä koko ajan”.

Kun tutkijat puhuvat onnellisuudesta työelämässä he määrittelevät onnellisuutta iloksi, tyytyväisyydeksi tai ”positiiviseksi hyvinvoinniksi” yhdistettynä siihen tunteeseen, että ihmisen ”elämä on hyvä, mielekäs ja kannattava”. Ja, että onnellisuus sisältää enemmän kuin vain hyvän olon, että koet eläväsi merkityksellistä ja tarkoituksellista elämää.

Miten voin itse vaikuttaa onnellisuuteeni työssä, kuinka voin vaikuttaa muiden onnellisuuteen työssä?

Kun tarkastelemme tieteellisiä tutkimuksia tekijöistä, jotka edistävät onnellisuutta työssä, löydämme neljä keskeistä tekijää: Ne ovat: ”Tarkoituksen/merkityksen kokeminen työssä, sitoutuminen, joustavuus ja ystävällisyys.”

Tarkoitus. Purpose, merkityksellinen työ. Tekemälläni työllä on tarkoitus: Tiedän ja ymmärrän että tekemälläni työllä on merkitystä itselleni ja työyhteisölleni.

Minulla on tunne siitä, ja uskon, että mitä teen, sillä on arvoa muille ihmisille ja yhteiskunnalle.” Koen työni henkilökohtaisesti mielekkääksi, ja tiedän että se ei vahingoita ketään.

Sitoutuminen. Engagement, on termi, jota käytetään paljon työpaikoilla. Tutkijat määrittelevät sen muutamalla eri tavalla, joista suosituin on: Sitoutuminen on ”positiivinen, tyytyväinen/onnellinen, työhön liittyvä mielentila” jossa työntekijällä on ”energiaa ja omistautumista” työtään kohtaan.

Sitoutuminen on myös ”rehellistä ajatusten ilmaisua, tunteita ja käyttäytymistä”. Sitoutunut työntekijä laittaa työssään itsensä täydellisesti likoon.

Joustavuus. Resilience, positiivinen ratkaisumalli. Käsittelemme vastoinkäymisiä, esteitä, tekemiämme virheitä, työelämän konflikteja, ja ratkaisemme ne positiivisessa ja rakentavassa hengessä. Se ei tarkoita sitä, että välttelemme tai että emme koskaan koe vaikeuksia. Se tarkoittaa sitä, että pystymme toipumaan näistä vaikeuksista terveellä ja rakentavalla tavalla. Ja lopuksi,

Kannustavuus. Kindness, ei tarkoita pelkästään sitä, että olemme mukavia muita ihmisiä kohtaan, vaan se pitää sisällän myös vahvat, kannustavat, sosiaaliset yhteydet työyhteisössä. Kannustavuus auttaa meitä elämään vuorovaikutuksessa, luottamuksen ilmapiirissä ja yhteistyössä ihmisten kanssa.”

Onko työyhteisösi onnellinen? Vastaako mitattu työtyytyväisyys yrityksen arvoja? Vastaako se yrityksen omistajien arvoja?

Yrityksen tärkein tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen, ja myös auttaa yhteiskuntaa, työntekijöitä sekä tuottaa yleistä hyvää. Yrityksen positiivinen kierre alkaa työntekijöistä, onnellisesta työyhteisöstä koska tutkitusti, työntekijöiden tyytyväisyys lisää työntekijöiden pysyvyyttä ja tuottavuutta. josta seuraa että, uskolliset ja tehokkaat työntekijät luovat positiivista palvelukokemusta. Parempi palvelun laatu johtaa asiakkaiden tyytyväisyyden ja asiakas uskollisuuden kehittymiseen. Ja, lopputuloksena kehittynyt asiakas uskollisuus parantaa yrityksen tulosta.

Mikä on johtajan rooli yrityksessä hyvän ilmapiirin ja työntekijöiden onnellisuuden mahdollistajana?

LMIn valmennuksessa autamme Sinua ja organisaatiotasi rakentamaan etenemissuunnitelman ja jalkauttamaan taitoja työtyytyväisyyden ja onnellisuuden tunteen kasvattamiseksi työyhteisössänne. Käymme yhdessä läpi tieteellisiin tutkimuksiin pohjautuvan teorian onnellisuuteen johtavista käytännöistä ja keskustelemme siitä, miten ne voidaan toteuttaa työyhteisössä kolmella eri tasolla – mitä voin tehdä omalla kohdallani, mitä voin tehdä suhteessa muihin sekä mitä organisaatiomme johto voi tehdä edistääkseen ja vahvistaakseen onnellisuutta työssä. Johtajan rooliin kuuluu tehdä päätös, käynnistää prosessi, jonka avulla työtyytyväisyys ja onnellisuus työssä kehittyy. Työtyytyväisyyteen tehty investointi maksaa itsensä takaisin, usein jo valmennusprosessin aikana.

Mertsi Lanki
LMI Johtajuuskehittäjä

Lisää samasta aiheesta