Ihmiset odottavat modernia johtajuutta, joka innostaa ja motivoi, on valmentavaa ja palvelevaa. Johtajuutta, joka antaa yksilöille tilaa ja hyödyntää kaikkien luovuutta ja kykyjä yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi.
Minimalistinen johtajuus
Frank Martela kirjoitti joulukuun Harvard Business Review:ssa Suomesta minimalistisen johtajuuden edelläkävijänä. Kauppalehti julkaisi artikkelin helmikuussa suomeksi ja nosti näitä tärkeitä teemoja jälleen ajankohtaiseen keskusteluun (tutustu artikkeliin).
Martelan kuvaa pohjoismaista minimalistista johtajuutta näin: ”Sitä harjoittavat johtajat ovat vähemmän näkyvillä, pyrkivät välttämään huomion keskipisteenä olemista ja kontrolloivat vähemmän. He antavat työntekijöidensä loistaa, asettavat yrityksen edun oman egonsa edelle ja luovat näin vahvempia ja innovatiivisempia yrityksiä.” Vapaus voi kuitenkin johtaa myös tehottomuuteen, jos ei sitä pystytä suuntaamaan oikein. Siksi Martela nostaa neljä asiaa minimalistisen johtajuuden onnistumisen tekijöiksi:
1 Luo selkeä, yhteinen visio
2 Opeta työntekijät ajattelemaan kuin toimitusjohtaja
3 Luottamusta kontrollin sijaan – erityisesti silloin, kun työntekijät tekevät ”väärän” valinnan
4 Löydä tasapaino vapauden ja selkeiden rajojen välille
Martela nostaa artikkelissaan esiin monia erinomaisesti onnistuneita minimalistisia johtajia. Hän muistuttaa kuitenkin, että ”vaikka palvelevan johtajuuden edut on tiedetty jo pitkään, monikaan toimitusjohtaja ei vielä toteuta sitä käytännössä.” Palvelevan johtajuuden periaatteet tuntuvat varmasti monista oikeilta ja perustelluilta, mutta oman käytöksen tiedostaminen, saati sitten ohjaaminen ja muuttaminen on käytännössä vaikeaa. Kontrolli ja käskeminen on suoraviivaisempaa ja helpompaa. Ne johtavat kuitenkin herkästi luovuuden ja oma-aloitteisuuden vähenemiseen, mikä nykypäivän tietovaltaisessa työelämässä väistämättä haittaa hyvien tulosten saavuttamista.
Minimalistisen johtajuuden ongelmat
Minimalistisella johtajuudella on kuitenkin myös ongelmansa. Ymmärretään, että kontrolli ja käskeminen eivät ole nykypäivää. Sen seurauksena johtaja saattaa pelätä palautteen antamista eikä pysty jakamaan ajatuksiaan. Jos ei tavoitteita pystytä määrittelemään selkeästi ja kaikille ymmärrettävällä tavalla voi seurauksena olla todella tehotonta toimintaa tai jopa yrityksen taloutta ja tulevaisuutta vahingoittavia toimintatapoja.
Motivoiva vastuun jakaminen
Valmentavan johtajuuden kulmakiviä ovat töiden hyvä delegointi ja motivoiva vastuun jakaminen, eli valtaistaminen (empowerment). Sen tavoitteena on löytää oikeat ihmiset oikeille paikoilleen niin, että vastuu myös kasvattaa ihmistä ja innostaa antamaan parastaan, sytyttää palavan halun tehdä hyvää työtä.
On varmistettava, että työntekijöiden osaaminen on kohdallaan ja riittävästi tukea tai koulutusta on saatavilla tarvittaessa. Delegoinnin taso riippuu aina vastaanottavasta henkilöstä. Alhaisimmillaan se voi tarkoittaa hyvin yksityiskohtaista ohjeistusta, korkeimmillaan vain säännöllisin väliajoin tapahtuvaa raportointia.
Valmentava ote tukee oppimista
Tärkeää on jakaa riittävästi vastuuta ja luottamusta. Yhteisesti sovittujen tavoitteiden ja reunaehtojen perusteella jokainen voi tehdä päätöksiä tilanteen tullen. Kokemus tuo varmuutta puolin ja toisin. Opitaan tietämään, miten tietyissä tilanteissa tulee toimia ja miten tehdä oikeita päätöksiä. Kun työnjako toimii hyvin, kaikki johtavat itseään ja saavat olla ylpeitä työstään. Johtajan tehtävä on varmistaa, että osaaminen riittää ja taustatuki löytyy. Palaute on tärkeää – kannustat sellaiseen toimintaan ja käytökseen, mitä haluat nähdä.
Muutos lähtee asenteesta
LMI:n johtajuusvalmennuksissa on jaettu näihin ajatuksiin perustuvaa filosofiaa jo yli 60 vuotta. Tiedämme, että tapamme syntyvät usein tiedostamatta ja tiedon lisääminen ei useinkaan riitä tapojen muuttamiseen. Tarvitaan syvällisiä ajattelu- ja asennemuutoksia, jotta toimintatavat muuttuvat halutulla tavalla pysyvästi. Oleellista pitkäkestoisen muutoksen kannalta on uusien ajatusten soveltaminen välittömästi käytännössä, omassa arjen työssä. Metodimme herättää aitoon itsearviointiin, haluun kehittyä ja auttaa löytämään keinot toteuttaa haluttu muutos käytännössä.
LMI:n lyömätön metodi
Johdon coaching on yleistynyt voimakkaasti viimeisten 10-15 vuoden aikana. Moni johtaja kokee erittäin hyödylliseksi ajatusten ja ideoiden pallottelun puolueettoman, firman ulkopuolisen tahon kanssa. Ajatukset selkiytyvät, kun ne sanoo ääneen ja mieli kevenee, kun pääsee purkamaan harmittavia ja rasittavia ajatuksia ja ratkomaan ongelmia. Coach ei neuvo eikä ohjaa, mutta haastaa laajentamaan omaa näkökulmaa ja auttaa siten löytämään ratkaisuja. Lyömätön yhdistelmä on LMI:n metodi, jossa coachingiin yhdistyy lisäksi teoriaa, joka koostuu menestyneiden johtajien kokemuksista ja laajan businesskirjallisuuden tärkeimmistä opetuksista sekä positiivisuutta ja psykologisia muutosta tukevia elementtejä.
Kokonaisvaltainen johtajuus kuuluu kaikille
Hyvä tulos saavutetaan selkeillä tavoitteilla, hyvällä kommunikaatiolla, positiivisuudella ja pitämällä hyvää huolta hyvistä yhteistyökumppaneista. Johtajuus on kokonaisvaltaista käyttäytymistä ja vastuun ottamista, mikä perustuu johtajalle tärkeisiin arvoihin, kuten reiluus, luotettavuus ja halu tehdä työ hyvin. Parhaiten tuottavat tiimit, joissa arvostetaan ja kehitetään kaikkien johtajuusominaisuuksia, pystytään löytämään tekemiseen oikea fokus ja keskittymään oikeisiin asioihin.
Parhaita tuloksia tuo tasapainoinen elämä ja hyvä työn ja vapaa-ajan tasapaino. Aikaa tulee pystyä löytämään itselle tärkeille asioille, kuten harrastuksille ja perheelle. Elämän tasapaino on osa kokonaisvaltaista johtajuutta ja siksi myös aidon johtajuuden kehittämisen tulee olla kokonaisvaltaista persoonan kehittymistä.
Hanna Tuominen
LMI johtajuuskehittäjä
