Riskit polun alussa
Asiantuntijasta johtajaksi -polun alkupäässä on kaksi erityistä riskin paikkaa. Johto voi ”palkita” ja nimittää parhaan tai kokeneimman asiantuntijansa esihenkilöksi, vaikka hänen osaamisensa ja intohimonsa olisi vahvasti asiantuntijuuden puolella. Toinen riskin paikka on, kun asiantuntija haluaa ”edetä urallaan” parempi palkkaiseen työhön ja hakee itse aktiivisesti esihenkilön tehtäviä, vaikka vahvuudet olisivat selvästi asiantuntijuuden puolella.
Ratkaisuna em. riskeihin on olla yhtä tarkkana sisäisten nimitysten kanssa kuin tehdessä ulkoisia rekrytointeja; vain oikeat henkilöt oikeaan paikkaan. Ja jos mahdollista, asiantuntijoilla olisi hyvä olla organisaatiossa oma urapolkunsa nimikkeineen ja palkankorotuksineen. Eli organisaation vertikaalisen urapolun rinnalla olisi hyvä olla myös horisontaalinen urapolku.
Mindset-muutos polulla etenemisessä
Etenemisessä asiantuntijasta johtajaksi -polulla kaikista suurin asia on mindset-muutos. Uuden esihenkilön työminän vankka perusta on aikaisemmin pohjautunut asiantuntijuuden ympärille. Nyt asiantuntijuuden rinnalle tulee esihenkilön rooli. Vastuulla ei ole enää pelkästään oma tekeminen, vaan koko tiimin työnteko ja tulokset. Esihenkilöön kohdistuva kritiikki ja vaatimukset kohdistuvatkin nyt häneen, mikä jo itsessään voi olla vaikea omaksua. Näiden kahden roolin kanssa eläminen vaatii ajankäytön hallinnan taitoja, esihenkilötaitoja, ihmisten tuntemista sekä itsensä ja muiden johtamista. Jos identiteetti on rakentunut vahvasti asiantuntijuuteen, siitä luopuminen johtamisen hyväksi voi olla vaikeaa. Johtaminen on pohjimmiltaan palvelutehtävä, jossa ihmisten tukeminen ja palveleminen on lähtökohta.
Kun asiantuntijasta johtajaksi -polulla edetään, niin keskittyminen työtaidoissa siirtyy entisestään kohti hyvää johtamisroolia ja asiantuntijarooli jää taka-alalle. Enää ei tarvitse tietää kaikkea, eikä olla kartalla jokaisesta yksityiskohdasta, vaan tärkeämpää on keskittyä muiden tukemiseen ja mahdollistamiseen.
Silloin, kun henkilö siirtyy asiantuntijasta entisten kollegoidensa esihenkilöksi, saattavat entiseen rooliin kohdistuvat odotukset säilyä työyhteisössä varsin pitkään. Myös henkilö itse saattaa jäädä vanhaan asiantuntijarooliinsa kiinni. Tästä syystä esihenkilöroolin omaksuminen on myös itsetutkiskelun ja pysähtymisen paikka.
Esihenkilönä on helpompi toimia, jos hyväksyy omat tietonsa ja taitonsa hyviksi lähtökohdiksi ja on valmis kehittymään. Esihenkilötaitoja oppii ajan kanssa ja harjoittelemalla. Kerrytetään askel askeleelta johtamiskokemusta: edetään vaativasta tehtävästä astetta vaativampaan. Jos tehdään liian iso hyppäys, syntyy paljon riskejä sekä yksilön että organisaation kannalta. Omaksuttavia asioita voi olla liian paljon ja vastuu suuri.
Ammattimainen ulkopuolinen tuki polulla etenemiseen
Asiantuntijasta johtajaksi -polulla etenemistä voi tehostaa ja tukea organisaation ulkopuolisilla ohjelmilla, joissa pureudutaan mm. edellä kerrottuihin asioihin. Erittäin hyvä ja laajassa käytössä oleva ohjelma on LMI Finlandin Oman minän johtaminen -ohjelma, jolla voidaan tehostaa ja tukea henkilön etenemistä polun eri vaiheissa. Jos tuki asiantuntijasta johtajaksi -polulla kiinnostaa, LMI Finlandin johtajuuskehittäjät kertovat mielellään lisää Oman minän johtaminen -ohjelmasta.
Hannu Paasovaara
LMI johtajuuskehittäjä
Lue tästä, miten Kaskipuun on talousjohtaja Kaisa Suutari lähti mukaan LMI:n Oman minän johtaminen® -ohjelmaan tavoitteena ”Ottaa seuraava askel asiantuntijasta johtajaksi -polulla ja kirkastaa oma rooli johtajana”.