Agile leadership - yhdeksän periaatetta

Mikä ihmeen Agile Leadership?

Toimintaympäristö monimutkaistuu, muutosnopeus kiihtyy ja epävarmuus ja epävakaus kasvaa. Millaisella johtajuudella menestys varmistetaan tällaisessa turbulentissa toimintaympäristössä? Viimeisen neljän vuoden aikana vastaukseksi on noussut yhä useammin ja useammin, että ketterällä johtajuudella, Agile Leadershipillä. Mitä ihmettä se Agile Leadership on?

Vastaukseksi em. kysymykseen seuraavana on erittäin tiivis ja mahdollisimman selkokielinen kuvaus siitä mitä Agile Leadership eli ketterä johtajuus on.

Ketterän johtajuuden juuret ovat LEAN:issä ja ketterässä ohjelmistotuotannossa. Viime vuonna (2017) Agile Business Consortium määritteli ketterän johtajuuden yhdeksän perusperiaatetta. Käymällä ne läpi saa karkean yleiskuvan siitä mistä on kysymys.

1. Tekeminen/toiminta merkitsee enemmän kuin sanat

  • kuten Gandhi sanoi ”Be the change you want to see”
  • ketterä johtaja johtaa käytännön esimerkillään
  • ketterä johtaja sitoutuu muutokseen ensin omalla muutosprosessillaan
  • ketterä ja nöyrä johtaja inspiroi muita läsnäolollaan ja käyttäytymisellään

2. Parantunut ajattelun laatu johtaa parempiin tuloksiin

  • ongelmia tarkastellaan useista näkökulmista eikä tukeuduta liikaa esim. sähköiseen informaatioon vaan kysytään myös niiltä ihmisiltä, jotka ovat lähinnä ongelmaa/asiaa eli pidetään yhteyttä yllä käytäntöön ja reaalimaailmaan
  • ajatteluun tarvitaan riittävästi aikaa, jotta ei rynnätä suoraan vanhoihin ja tuttuihin ratkaisuihin
  • ketterä johtaja on tietoisesti läsnä oleva (mindful leader) eli hän kiinnittää huomionsa täysin ympäristöön eikä omiin sisäisiin asenteisiin ja tunteisiin

3. Organisaatiot kehittyvät tehokkaan palautteen kautta

  • palaute on jatkuvan parantamisen tärkeä osa, ilman sitä oppimista tapahtuu vain vähän tai ei ollenkaan organisaatioissa
  • palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta tehdään normaali tapa toimia
  • ketterät johtajat huolehtivat, että kaikki palautteet käsitellään
  • palautteenanto on avointa, rehellistä ja toisia kunnioittavaa

4. Tyydyttävässä työssä pitää olla merkitystä ja tarkoitusta

  • itseohjautuvat ihmiset työskennellessään kohti huippusuoritusta saavat aikaan paljon, mutta ne jotka palvelevat samalla jotain suurempaa tarkoitusta saavat aikaan vielä enemmän
  • muutoksen visio (tavoite) tulee olla merkityksellinen ja sopiva organisaatiolle
  • ketterät johtajat rakentavat yhteistä ymmärrystä ja tarkoitusta

5. Tunteet ovat paremman luovuuden ja uudistumiskyvyn perusta

  • innovointia tapahtuu parhaiten, kun ihmiset tuntevat psykologista turvallisuutta ja luottavat toisiinsa
  • luovuus on tärkeä osa kilpailukykyä nykyajan turbulentissa ympäristössä
  • ketterät ja tunneälykkäät johtajat inspiroivat toisia samaan esiin parhaansa
  • positiivisuus ja positiiviset tunteet parantavat luovuutta ja auttavat uuden ja tuntemattoman tutkimisessa

6. Johtajuutta on joka puolella organisaatiota

  • yksilötasolla agile leadership on itsensä johtamista, ketterän johtajankin on ensin lähdettävä liikkeelle itsensä johtamisesta
  • kun ymmärretään ja hyödynnetään kaikkien ihmisten johtajuuspotentiaali, nopeutetaan organisaation kykyä oppia ja sopeutua
  • palveleva johtajuus sopii hyvin ketterän johtajuuden malliin
  • ketterät johtajat mentoroivat jatkuvasti organisaation tulevaisuuden johtajia

7. Ketterät johtajat antavat ihmisille sopivasti valtaa ja vastuuta

  • ihmisten valtuuttaminen antaa heille vapautta, joustavuutta ja valtaa tehdä päätöksiä ja ratkaista ongelmia liittyen heidän työhönsä
  • valtuuttaminen lisää ihmisten vastuuntuntoa ja työn omistajuutta, joka johtaa tehokkuuden paranemiseen ja työtyytyväisyyden lisääntymiseen
  • kun valtuutetaan, pitää vastuut olla selkeät, muuten aiheutetaan sekaannusta, turhautumista ja työtyytyväisyyden laskua
  • valtuuttamisen taso pitää päättää tilanteen ja ihmisen osaamisen mukaan huomioiden myös
  • oppiminen

8. Yhteistyötä tekevä organisaatio saa enemmän aikaan kuin joukko yksilöitä

  • ketterät johtajat luovat yhteistyötä tekeviä yhteisöjä, jotka perustuvat korkeaan luottamukseen, toisten kunnioitukseen ja mielekkäisiin toimiviin suhteisiin
  • yhteistyötä tekevä yhteisö toimii itseohjautuvasti asetettujen rajojen puitteissa
  • anteeksianto, positiivisuus, anteliaisuus, kiitollisuus ja psykologinen turvallisuus ovat hyvin yhteistyötä tekevän työyhteisön piirteitä
  • ihmisten puolustuskannalla oleminen on yhteistyön vihollinen

9. Hyviä ideoita voi tulla mistä organisaation osasta tahansa

  • ongelmia lähellä olevilla ihmisillä on yleensä parhaat ideat ratkaista ne
  • agile leadership -periaatteita noudattavat johtajat ovat avoimia ideoille riippumatta siitä mistä tai keneltä ne tulevat
  • kaikki ideat tulee käsitellä loppuun saakka, jotta ihmiset eivät turhaudu niiden esiintuomiseen ja katoamiseen jonnekin

Voidaan myös väittää, että edellä mainitut yhdeksän perusperiaatetta ovat yleensäkin 2010-luvun hyvän johtajuuden tunnuspiirteitä eikä vain pelkästään ketterän johtajuuden. Mutta kun niitä katsoo tarkemmin, korostuu siellä selvästi osallistaminen, joustavuus, reagointi, uudistuminen, oppiminen, kehittyminen, muutos, luovuus ja innovointi, joita tarvitaan menestykseen nykyajan monimutkaistuvassa, nopeasti muuttuvassa, epävarmassa ja epävakaassa toimintaympäristössä.

Hannu Paasovaara
LMI Finland

Relaterade artiklar