Olen viime aikoina miettinyt paljon, miksei juuri lainkaan keskustella siitä, miksi johtaminen ylipäätään koukuttaa meitä, jotka joko olemme jo toimineet johtotehtävissä tai niitä, jotka vasta haaveilevat johtajan pestistä.
Hyvä johtaminen lähtee jo rekrytoinnista. Valitsemmeko johtotehtäviin niitä, jotka ovat aidosti kiinnostuneet erityisesti ihmisistä, mutta myös tämän äärettömän vaativan tehtävän haasteista?
Miten johtajaksi tullaan
Työnhakija kuvaa usein työhaastattelussa urapolkuaan ja sen vaiheita käyttämällä sanaa päädyin tähän tai tuohon tehtävään. Niin voi eri vaiheissa uraa toki ollakin, mutta väittäisin, että erityisesti vaativiin johtotehtäviin ei niinkään päädytä kuin tietoisesti hakeudutaan. Johtaminen tuo mukanaan niin paljon vastuuta ja velvollisuuksia, ettei johtajana voi yrityksen kannalta menestyksellisesti toimia kuin henkilö, joka ymmärtää syvällisesti tehtävänsä merkityksen ja haluaa sitoutua sen edistämiseen.
Erityisesti rekrytoinnissa onkin tärkeää pohtia, mikä johtamisessa kiinnostaa! Onko valittavalla niitä tärkeitä ominaisuuksia, joita johtajan tehtävän menestyksellinen suorittaminen vaatii?
Oman kokemukseni pohjalta nämä ominaisuudet ja motivaatio johtamiseen ovat monin kerroin tärkeämpiä kuin cv:stä löytyvä ajallinen esihenkilökokemus.
Kun mietin omaa ura- ja elämänpolkuani, johtaminen on kiinnostanut minua lapsesta alkaen. Mitä pidempään johtamisen parissa toimin, sitä kiinnostavampaa se on kaikessa monimuotoisuudessaan. Ensimmäiset tehtäväni johtamisessa olivat toimiminen kerhon- ja leirien ohjaajana jo hieman yli 10-vuotiaasta alkaen. Vastuu kasvoi, kun otin haltuun uusia taitoja. Huomasin, että nautin vastuusta ja sen haasteista. Kiinnostus ihmisiä kohtaan on ja on aina ollut oman kiinnostukseni ytimessä. Näin hakeuduin yhä vaativampiin johtotehtäviin.
Johtaminen on innostava haaste
Huomasin jo varhain, miten sain kicksit siitä, että saan luotua yhteishenkeä, yhdessä tekemisen tunnetta, kannustaa ja innostaa muita. Alusta asti koin, että onnistun johtamisessa parhaiten juuri muiden kanssa rinnakkain toimimalla sen sijaan, että antaisin vain ohjeita jostain yläpuolelta. Näin taaksepäin katsoen ymmärrän, miten tärkeänä olen aina pitänyt inhimillistä tarvettamme tulla nähdyksi ja kuulluksi sekä pyrkinyt luomaan mahdollisuuksia tämän toteutumiselle käytännössä. Tunteet ja tunneäly ovat olleet omassa johtamisessani aina vahvasti läsnä. Jos johtajana ei pysty synnyttämään turvallista ja toisia arvostavaa ilmapiiriä, sitoutuminen työyhteisöön jää väistämättä vajavaiseksi.
Väitän, että johtamisessa kiinnostaa erityisesti jatkuva kognitiivinen ponnistelu ja vaatimus itseohjautuvuuteen. Halutaan kantaa vastuuta. Kyetään ”viihtymään” jatkuvalla ”epämukavuusalueella”, olemaan ei-tietämisen epävarmalla pohjalla, uskalletaan mennä haparoidenkin eteenpäin kompuroinninkin uhalla, oma keskeneräisyytensä tunnustaen.
Johtaminen on loputonta oppimista ja osaamisen syventämistä
Johtamisen alati koukuttavaan luonteeseen kuuluu, että juuri kun luulet oppineesi asian ja olevasi osaamisessasi tukevalla pohjalla, tulee jokin dramaattinen muutos toimintaympäristössä tai olosuhteissa, joka sekoittaa pakan täydellisesti.
Nämä palat kyetään sinnikkäästi keräämään ja luomaan niistä uusi kokonaisuus. Muutos on työelämässä väistämätöntä ja johtamisesta kiinnostunut kykenee hyväksymään sen luonnollisena osana työtä. Lue lisää muutoksen toteuttamisesta.
Johtaminen onkin jatkuvaa kasvamista niin ammattilaisena kuin myös ihmisenä. Kaikki hyvät johtajat ovatkin äärimmäisen kiinnostuneita monipuolisesta itsensä kehittämisestä. Hyvä johtaja on nöyrä suhteessa omaan osaamiseensa, henkselien paukuttelun sijaan.
Taitavaksi johtajaksi kasvu on ”talon rakentamista” vahvalle perustalle
Pari-kolmekymppisenä tunnustan olleeni melko mustavalkoinen ajattelussani. Tämä vika on korjaantunut kokemuksen myötä. Mitä pitempään on saanut elämänkokemusta ja toimia johtotehtävissä, ymmärtää, miten valtava kirjo harmaan sävyjä on kaikessa ja miten paljon on vielä opittavaa. Innostunut johtaja kykenee näkemään ja hyväksymään jatkuvan muutoksen niin itsessä kuin ympärillä olevissa olosuhteissa sekä olemaan jumittumatta fakkiutuneisiin mielipiteisiin. Arvostettu johtaja kykenee myöntämään virheensä ja heikkoutensa. Hyvä johtaja reflektoi itseään suhteessa muihin ihmisiin ja omien taitojensa kehittämistarpeita.
Väittäisin myös, että johtamisessa koukuttaa jonkinlainen pellepelottomuus. Saa olla keksijä ja ratkoa alati esiin pompsahtavia haasteita. Saa hieroa aivonystyröitä ja hoksata uusia tapoja toimia, nähdä mahdollisuuksia sielläkin, missä niitä ei ensi alkuun näyttäisi lainkaan olevan. Johtaminen on valtavan luova työ, jossa ei ole koskaan valmis!
Johtajuudessa kiehtoo myös suurien kokonaisuuksien hahmottaminen. Yksityiskohdat osataan yhdistää isoksi kuvaksi. Saa tarkastella sisäistä kompassiaan ja muodostaa vision siitä, mihin suuntaan tulevaisuuden heikot singnaalit osoittavat. Tämän lisäksi on halu ja kyky kommunikoimaan omille johdettavilleen, miten tuohon suuntaan ollaan menossa.
Johtajasta johtajuuskehittäjäksi
En päätynyt, vaan määrätietoisesti hakeuduin LMI johtajuuskehittäjäksi. Pitkä oma johtamiskokemukseni ja opit sen ja elämän varrelta ovat saaneet luonnollisen jatkumon muiden johtajien kehittymisen mahdollistajana. Asiakkaiden silmissä syttyvä ahaa-elämyksen valo on paras palaute. Viikko sitten, LMI Finlandin vuoden asiakasyrityksen yksi valmennuksen läpi käynyt johtaja sanoi oivaltaneensa, mikä erottaa LMI:n valmennukset monista aiemmista johtamiskoulutuksista.
”Tajusin, että tällä kertaa johtamisen valmennuksessa kyse on minusta, ei muista!”
– Säästöpankki Optian esihenkilö
Johtajan rajat
Johtaminen on hyvin usein melko yksinäistä puurtamista ja me johtajat asetamme niin helposti kaikki muut etusijalle. Tarkoitus muiden pyyteettömässä tukemisessa ja auttamisessa on hyvä, mutta hyvä johtaja opettelee asettamaan myös rajat ja ymmärtää, että johtaakseen mahdollisimman laadukkaasti, hänen on ensin tunnettava itsensä läpikotaisin.
Johtajan tehtävä ei ole vain palvella vaan myös delegoida ja näyttää mallia, että johtajakin pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Joskus on myös otettava esiin jämäkkä päätöksentekokyky ja tehtävä myös epämieluisia päätöksiä. Iso osa johtajista kuormittuu erityisesti haasteellisten henkilöstötilanteiden paineessa.
Kasvulle tässä kaikessa tarjoaa upean kasvualustan Oman minän johtaminen® kehittymisohjelmamme. Ota yhteyttä LMI Finlandin johtajuuskehittäjään ja lähde hänen tuellaan yksilölliselle kasvumatkalle, yhdessä maailman kiinnostavimmista työtehtävistä, johtamisessa!
Tiina Parikka
LMI johtajuuskehittäjä, Vantaa
