Kuvittele vaikkapa tehdas, jossa 15 % tuotannosta toimii tehokkaasti, 75 % vain jotenkuten ja 10 % tökkii. Ei sellaista yleensä jäädä katsomaan kovin pitkään. Tämäntyyppinen tilanne kuitenkin vallitsee työntekijöiden keskuudessa ympäri maailman – porukasta vain noin joka kuudes on sitoutunut työntekijä. Suomen luvut eivät suuresti poikkea keskiarvosta. Miltä yritysten tulokset näyttäisivät jos tähän tartuttaisiin ja joka ikinen työntekijä olisi innostunut työstään?
Gallup jakaa tutkimuksen vastaajat kolmeen ryhmään sitoutumisen tason mukaan:
- Erittäin sitoutunut työntekijä (15 %, ”engaged”) on läsnä sekä fyysisesti että henkisesti. Hän tekee parhaansa ja kehittää yrityksen toimintaa
- Vähän sitoutunut työntekijä (75 %, ”disengaged”) suoriutuu työstään tyydyttävästi ja ylläpitää nykytilaa, mutta ei juuri ponnistele kehittyäkseen
- Sitoutumaton työntekijä (10 %, ”actively disengaged”) ei panosta työhön, valittaa paljon eikä juuri edistä yrityksen tulosta
Sitoutuneet työntekijät vaikuttavat eniten yrityksen positiiviseen tulokseen, vähän sitoutuneiden vaikutus kokonaismenestykseen on kyseenalainen ja aktiivisesti sitoutumattomat työntekijät ovat liiketoiminnalle haitallisia ja tulevat yritykselle kalliiksi.
Ei ole yllätys, että sitoutuneista työntekijöistä koostuvat yritykset ovat tuottavampia ja tuloksellisempia. Tutkimuksen yläkvarttiilin yritykset olivat 17 % tuottavampia ja 21 % kannattavampia kuin alakvarttiilin yritykset.
Hyödyntämättömät voimavarat käyttöön valmentavalla johtamisella
Gallupin mukaan suurin yksittäinen tekijä henkilöstön sitoutumisessa onkin hyvä johtajuus.
Ennen vanhaan johtaja vastasi kaikesta tuottavuudesta, ajattelusta ja päätöksenteosta ja työntekijöiden odotettiin vain noudattavan johtajan määräyksiä. Johtajuuden luonne on muuttunut. Nykyään organisaation on menestyäkseen panostettava jokaisen työntekijän luovuuteen, mielikuvitukseen ja päätöksentekokykyyn. Tarvitaan johtajia, jotka ymmärtävät ihmisten merkityksen ja oivaltavat hyödyntää kunkin yksilön olemassa olevia vahvuuksia mahdollisimman laajasti. Organisaatio saavuttaa välittömiä tuottavuusetuja ja työntekijä saa menestyksen kokemuksia.
Organisaation ilmapiiri riippuu pitkälti johtajien asenteista ja esimerkistä. Hyvät johtajat kehittävät ympäristön, joka suosii ja tukee jokaisen luovuutta, muutoshalukkuutta ja innovaatiota. Kehittymistä tukevassa ilmapiirissä ihmiset kasvavat ja heistä tulee tuottavia. Kasvu kiihtyy entisestään työympäristössä, joka antaa vapauden kokeilla uusia ideoita, epäonnistua ja yrittää uudelleen sekä oppia kokemuksesta.
Henkilöstön sitoutumattomuus maksaa miljardeja
Tämän päivän nopeassa muutosvauhdissa organisaatiot ponnistelevat vastatakseen uuden kilpailutilanteen tuomiin haasteisiin. Tärkeintä mitä johtaja voi tehdä tuloslaskelman viimeiselle riville on auttaa tiimin jäseniä kehittymään ja käyttämään kaikkia kykyjään. Yritys joka onnistuu tässä on varma voittaja.
Eräiden laskelmien mukaan ryhmä ”aktiivisesti sitoutumattomat” maksaa menetetyn tuottavuuden takia Yhdysvaltojen kansantaloudelle 450-550 miljardia dollaria vuodessa. Säästöpotentiaali on siis huikea.
Mikä mahtaa olla vastaava luku Suomessa? Suoraan väkilukuun suhteutettuna se pyörii siinä 6-8 miljardin euron paikkeilla. Kehittämällä johtajuutta meillä on myös ”tuhannen taalan paikka” parantaa Suomen kansantaloutta.
Marica Lassus
LMI johtajuuskehittäjä
