Tieto, oppiminen ja johtajuus

Tieto, oppiminen ja johtajuus

Miten tieto syntyy työyhteisössä?
Tieto syntyy työyhteisöissä siten, että erilaiset ihmiset tuovat yhteisöön mukanaan yksilöllisen tiedon, tavan ajatella ja toimia. Erilaiset yksilöt, heidän tietopääoma, ajatusmallit ja toimintatavat, ovat läsnä työyhteisössä, missä he toimivat. Tieto syntyy työyhteisössä jatkuvassa muutoksessa ja arki vaatii kaikilta yhteisön jäseniltä muutosvalmiutta ja kykyä nopeisiin muutoksiin ja tiedon uudelleen arviointiin.

Vuorovaikutus, tiimityö ja aito kohtaaminen

Ihmiset tarvitsevat toinen toisiaan yhä enemmän, yksin yrittäminen ei enää onnistu tai tuota yksilölle eikä yhteisöillekään tyydyttäviä lopputuloksia. Yhteiskunnalliset tapahtumat vaikuttavat suoraan työyhteisöön ja sen sisäiseen tietoon. Jokainen työyhteisön jäsen on vastuussa työyhteisössä syntyvästä tiedosta vuorovaikutustilanteiden ja yhdessä jakamisen sekä keskustelujen kautta.

Vuorovaikutuksen, tiimityön ja ihmisten kohtaamisen kautta syntyy työyhteisön tieto. Työyhteisö on organisaatio, jossa yksilöt muodostavat yhteisen yhteisön ja yksilön tiedosta tulee lopulta yhteisöllinen tieto yhdessä jakamisen kautta. Yhdessä oppimalla toinen toisilta työyhteisön tieto syntyy.

Tieto, oppiminen ja johtajuus

Oppiminen on moniulotteista

Oppiminen tapahtuu sekä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, missä ihmisten kokemukset ja osaaminen kohtaavat, että yksilötasolla yksittäisen ihmisen oma-aloitteisen oppimisen ja osaamisen lisäämisen kautta. Ihminen voi paljonkin oppia yksin, kun on riittävän sinnikäs ja oma motivaatio oppia uusia asioita, tietoja ja taitoja on kova. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa oppisen mahdollisuudet moninkertaistuvat ja ihmisten osaamiset hyödyntävät toisiaan. Yksittäisen ihmisen tieto ja taito yhdistyy kahden ihmisen tai kokonaisen tiimin jäsenten yhteiseksi tiedoksi ja taidoksi ja näin yhteisön jäsenet yhdessä luovat uutta ja oppivat yhdessä. Osaaminen lisääntyy ja tulee jaetuksi yhteiseksi osaamispääomaksi. Jokainen yksilö ja koko yhteisö tarvitsee yhteisön johtajan/johtajien tuen oppimiselle ja kehitykselle. Johtajan tulee rohkaista, kannustaa, ohjata ja järjestää oppimistilanteita- ja olosuhteita, jotta yksilön ja yhteisön oppiminen mahdollistuu. Johtajan tulisi kiinnittää huomiota luottamuksen rakentumiseen yhteisössä sekä motivoida yhteisön jäseniä oppimaan asioita uudella tavalla pitäen yllä muutosta ja jatkuvaa kehittymistä. Elinikäistä oppimista täytyy pitää yllä yksilö-, yhteisö- ja johtajatasolla.

Kunnioittamalla ja arvostamalla luontoa ja ympäröivää elämää ihminen oppii elämään tasapainoista elämää. Ihmisen tärkeä ominaisuus on ymmärtää maailma laajempana kokonaisuutena kuin oma pieni lähiympäristö. Jokaisella ihmisellä on itsessään ne voimat ja energiat, jotka hän voi ottaa käyttöönsä omassa elämässään. Ihmisen sisäinen voima on juuri sen vahvuinen kuin itse sen haluaa itsessään nähdä ja kokea. Löytäessään tämän sisäisen voiman itsestään ihmisen kyvyt oppimiselle ovat rajattomat.

Johtajuus on kokonaisvaltainen ilmiö

Johtaminen on monisäikeinen ilmiö. Johtaminen on itsensä johtamista – johtaminen on organisaation, yhteisön, tiimin johtamista – johtaminen on talouden, rakenteiden, prosessien ja tilojen johtamista. Johtajuus on kokonaisvaltainen ilmiö.

Johtaminen on prosessin, asioiden, tehtävien ja ihmisten ohjaamista oikeaan suuntaan, kannustamista, rohkaisemista ja palkitsemista. Johtaminen on visioiden luomista, päämäärien ja tavoitteiden asettamista ja strategioiden luomista sekä toiminnan ohjaamista ja johtamista visioon pääsemiseksi. Johtaminen on myös sitä, että löytää vision ja päämäärän kannalta mahdollisimman kyvykkäät ja osaamiseltaan parhaimmat, mutta samalla myös erilaiset ihmiset, päämäärään pääsemiseksi. Johtaminen on ihmisiin luottamista ja ihmisten potentiaalisten kykyjen löytämistä, mutta myös realistista ihmisten johtamista inhimilliset elämän pelisäännöt huomioiden. Johtajuus on jatkuvaa vuorovaikutuksessa olemista ympärillä olevien yksilöiden, yhteisön jäsenten ja lähiympäristöjen sekä sidosryhmien kanssa.

Johtaminen tulee ymmärtää laajempana kokonaisuutena kuin vallan tai vastuun näkökulma. Johtajuus on ihmisen persoonaan liittyvä ominaisuus, taito ja kyky. Toisilla meistä on enemmän luontaisia kykyjä toimia yhteisön, tiimin tai organisaation johtajana – toisilla näitä kykyjä on vähemmän. Jokaisen ihmisen, joka toimii tai hakeutuu johtajan tehtäviin, tulisi ymmärtää, mitä kaikkea johtajuus on. Johtajuus sisältää valtaa ja vastuuta johdettavasta prosessista, mutta useimmin myös ihmisistä, jotka tekevät sen työn, joita johtaja johtaa. Johtajan tulee ymmärtää tämä suuri vastuu, mikä hänen vastuuseensa kuuluu.

Liian usein käy yhteisöissä niin, että johtaja on itse keskeneräinen eikä itse sitä ehkä näe tai ymmärrä – tai ei halua nähdä tai ymmärtää. Elämä on aina keskeneräistä, mikä jokaisen – johtajankin tulisi ymmärtää ja hyväksyä. Johtajalla ei voi olla kaikkia organisaation päämäärän kannalta välttämättömiä kykyjä, vaan hänen tulee löytää ne avainhenkilöt, jotka voivat johtajan johdolla päästä lopulliseen päämäärään. Mikäli johtaja ei tätä ymmärrä voi yhteisöstä valua paljon pois sellaista osaamista, josta olisi paljon hyötyä koko yhteisölle. Tällöin johtaja ei pysty hyödyntämään kaikkia potentiaa-lia, mitä resursseissa on. Motivoituneet ihmiset tulevat töihin antamaan oman osaamisensa yhteisön käyttöön ja johtajan tulee ymmärtää tämä, ja ottaa vastuu rekrytoidusta työntekijästä. Johtajuuteen liittyy aito kiinnostus työntekijästä ja hänen mielipiteistään sekä osaamisestaan. Kun ihminen kokee työyhteisössä, että johtaja ei kuuntele, ei ota ihmistä vakavasti vaan sivuuttaa hänet usein tai jättää jopa työtehtävien ulkopuolelle, voi ihminen äänestää jaloillaan ja lähteä yhteisöstä hakemaan uusia mahdollisuuksia onnistua työelämässä. Johtajuus on kuuntelemista, vuorovaikutusta, kiinnostusta erilaisista ihmisistä – ihmisten johtamista ja ihmisen osaamispotentiaalin löytämistä ja sen käyttöönottamista.

Johtajuustaidot auttavat jaksamaan

Johtaja tarvitsee omalle työlleen myös tuen omalta esimieheltään tai organisaation ylimmältä johdolta. Johtaja kohtaa työssään arjen kaikki ”värit ja tapahtumat” ja myös johtaja on ihminen. Johtajan työ vaatii sinnikkyyttä, päättäväisyyttä ja puolueettomuutta. Johtajan työ on omassa työyhteisössä usein yksinäistä, koska johtajan täytyy olla puolueeton ja johdonmukainen kaikkia työntekijöitä ajatellen. Jokaista ihmistä on kohdeltava yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti toista ihmistä suosimatta. Myös johtajat tarvitsevat tukea omalle työlleen. Tällainen tuki voi olla esimiehen lisäksi mm. luotettava, riittävän ulkopuolinen ja ammattitaitoinen johtajuuskehittäjä.

Jaana Ahtonen-Huuskonen
LMI johtajuuskehittäjä

Relaterade artiklar