Arvot ovat IN!
Arvostatko vai arvosteletko? Johdatko arvoilla arvokkaasti vai kenties jopa arvottomasti?
Arvot ovat nyt IN! Ja kuuluu ollakin.
Miten reflektoin, minkälainen johtaja olen?
Johtajalta odotetaan taitoa havainnoida ja ohjata omaa ajatteluaan ja käyttäytymistään. Monet eivät kuitenkaan tunne itseään. Meillä on vahvuuksiemme lisäksi sokeat pisteemme ja taitamattomuutta. Reflektio on kyky jäsentää ja selvittää omia ajatuksia tavoitteena kehittyminen. Valmennus aikaansaa kykyä itsereflektion käyttämiseen kasvuun johtajana ja ihmisenä.
Jos uskallat katsoa peiliin löydät vahvuutesi
Hyvän johtajuuden kivijalka on itsensä ja työntekijöiden tunteminen. Se ei aina ole helppoa, mutta sitäkin tärkeämpää, sillä vahvuuksien kehittämiseen keskittyvä johtajuus on yrityksen timanttinen menestystekijä. Millainen kuva sinun peilistäsi heijastuu?
Merkityksellinen työ lisää yrityksen tuottavuutta
Yritys toimii oikein, kun sen tuottavuus lisääntyy, avain tähän on itseohjautuvuus ja työn kokeminen merkitykselliseksi. Työn kokeminen merkitykselliseksi motivoi työntekijöitä, tekee työn mielenkiintoiseksi ja lisää siten koko yrityksen tuottavuutta. Esimies voi lisätä työn kokemista merkitykselliseksi esimerkiksi auttamalla koko yhteisöä näkemään yhteisen vision, delegoimalla mielekkäitä työtehtäviä ja tukemalla itsenäisiä työryhmiä. Hyvällä johtamisella tuottavuus paranee.
Strategiataulun maalaaminen: ”Mistä tulemme? Keitä olemme? Mihin menemme?”
Mistä tulemme? Keitä olemme? Mihin menemme? on ranskalaisen taidemaalarin Paul Gauginin tunnetun maalauksen nimi. Näillä elämän suurilla kysymyksillä päästään hyvin alkuun myös yrityksen strategiatyössä. Konkreettinen strategia vaatii vähän jumppaa, mutta työ maksaa itsensä takaisin selkeinä tavoitteina ja oikeina päätöksinä.
Strategian koetinkivi on mitattavissa oleva päämäärä – ja onko se osattu pilkkoa osatavoitteiksi eri tiimeille?
Strateginen suunnittelu on ollut muodikasta jo vuosikymmeniä – upeita julistuksia ja suunnitelmia on tehty. Vähemmän on tarinoita strategian menestyksekkäästä toimeenpanosta – ”jalkautuksesta”.
Johtaminen ja hyvä työ
Perinteisesti turvallisuus työympäristöissä on nähty työsuojeluna, fyysisenä turvallisuutena, ergonomiana. Psyykkiseen turvallisuuteen ei ole ymmärretty ja osattu panostaa. Jotta työympäristöstä saadaan psyykkisesti ja fyysisesti turvallinen, organisaatiokulttuurin muutos saattaa edellyttää pitkäjänteisiä toimenpiteitä. Jos halutaan tehdä yrityksestä moderni edelläkävijä, innovatiivinen ja menestyvä, edellyttää se rohkeuteen kannustamista, virheiden sallimista, turvallisuutta ja empaattisuutta.
Mitä valmennuksesta saa?
Valmennus muuttaa ajattelu- ja toimintatapoja. Muutos alkaa jo pian valmennusprosessin aloituksesta. Oma toiminta ja johtaminen muuttuvat oivallusten ja lisääntyneen itsetuntemuksen avulla. Varsinaiset tulokset tulevat myöhemmin. Ne ovat liiketoiminnan tunnuslukujen kasvua. Moni asiakkaani on tehnyt tuplauksen parissa vuodessa. Tulokset tulevat oman porukan kehittymisen, paremman johtamisen ja parempien päätösten jälkeen.
Dataan perustuvalla työkykyjohtamisella parempaa liiketoimintaa
Nykyajan liiketoimintaympäristössä menestyäkseen yrityksen johdon on ymmärrettävä erilaisten ilmiöiden ja megatrendien vaikutukset henkilöstön työkykyyn. On otettava huomioon, mitä tapahtuu yritysten toimintatavoissa ja ihmisten elintavoissa. Minkälainen on henkilöstön rakenne, ja miten se on kehittymässä? Millaiset ovat liiketoiminnan luvut ja tuloslaskelman rakenne, miten on selvitetty asiakastarpeet ja miten niihin on vastattu, minkälainen on henkilöstön kokemus ja osaaminen, millaiset ovat rekrytointitarpeet ja niin edelleen. Lista on loputon.
Suomalaistutkimus: Parempi johtaminen toisi 9,4 miljardia euroa lisää yritysten käyttökatteisiin
Ossi Auran, Guy Ahosen, Juhani Ilmarisen ja Tomi Hussin tekemän tutkimuksen mukaan yritysten strategioissa painottuvat asiakkuudet ja kilpailukyky. Henkilöstöön liittyvät asiat näkyvät strategian linjauksissa varsin vähän.