Johtajalta odotetaan taitoa havainnoida ja ohjata omaa ajatteluaan ja käyttäytymistään. Monet eivät kuitenkaan tunne itseään. Meillä on vahvuuksiemme lisäksi sokeat pisteemme ja taitamattomuutta. Reflektio on kyky jäsentää ja selvittää omia ajatuksia tavoitteena kehittyminen. Valmennus aikaansaa kykyä itsereflektion käyttämiseen kasvuun johtajana ja ihmisenä.
Hyvän johtajuuden kivijalka on itsensä ja työntekijöiden tunteminen. Se ei aina ole helppoa, mutta sitäkin tärkeämpää, sillä vahvuuksien kehittämiseen keskittyvä johtajuus on yrityksen timanttinen menestystekijä. Millainen kuva sinun peilistäsi heijastuu?
Yritys toimii oikein, kun sen tuottavuus lisääntyy, avain tähän on itseohjautuvuus ja työn kokeminen merkitykselliseksi. Työn kokeminen merkitykselliseksi motivoi työntekijöitä, tekee työn mielenkiintoiseksi ja lisää siten koko yrityksen tuottavuutta. Esimies voi lisätä työn kokemista merkitykselliseksi esimerkiksi auttamalla koko yhteisöä näkemään yhteisen vision, delegoimalla mielekkäitä työtehtäviä ja tukemalla itsenäisiä työryhmiä. Hyvällä johtamisella tuottavuus paranee.
Mistä tulemme? Keitä olemme? Mihin menemme? on ranskalaisen taidemaalarin Paul Gauginin tunnetun maalauksen nimi. Näillä elämän suurilla kysymyksillä päästään hyvin alkuun myös yrityksen strategiatyössä. Konkreettinen strategia vaatii vähän jumppaa, mutta työ maksaa itsensä takaisin selkeinä tavoitteina ja oikeina päätöksinä.
Strateginen suunnittelu on ollut muodikasta jo vuosikymmeniä – upeita julistuksia ja suunnitelmia on tehty. Vähemmän on tarinoita strategian menestyksekkäästä toimeenpanosta – ”jalkautuksesta”.
Perinteisesti turvallisuus työympäristöissä on nähty työsuojeluna, fyysisenä turvallisuutena, ergonomiana. Psyykkiseen turvallisuuteen ei ole ymmärretty ja osattu panostaa. Jotta työympäristöstä saadaan psyykkisesti ja fyysisesti turvallinen, organisaatiokulttuurin muutos saattaa edellyttää pitkäjänteisiä toimenpiteitä. Jos halutaan tehdä yrityksestä moderni edelläkävijä, innovatiivinen ja menestyvä, edellyttää se rohkeuteen kannustamista, virheiden sallimista, turvallisuutta ja empaattisuutta.
Valmennus muuttaa ajattelu- ja toimintatapoja. Muutos alkaa jo pian valmennusprosessin aloituksesta. Oma toiminta ja johtaminen muuttuvat oivallusten ja lisääntyneen itsetuntemuksen avulla. Varsinaiset tulokset tulevat myöhemmin. Ne ovat liiketoiminnan tunnuslukujen kasvua. Moni asiakkaani on tehnyt tuplauksen parissa vuodessa. Tulokset tulevat oman porukan kehittymisen, paremman johtamisen ja parempien päätösten jälkeen.
Nykyajan liiketoimintaympäristössä menestyäkseen yrityksen johdon on ymmärrettävä erilaisten ilmiöiden ja megatrendien vaikutukset henkilöstön työkykyyn. On otettava huomioon, mitä tapahtuu yritysten toimintatavoissa ja ihmisten elintavoissa. Minkälainen on henkilöstön rakenne, ja miten se on kehittymässä? Millaiset ovat liiketoiminnan luvut ja tuloslaskelman rakenne, miten on selvitetty asiakastarpeet ja miten niihin on vastattu, minkälainen on henkilöstön kokemus ja osaaminen, millaiset ovat rekrytointitarpeet ja niin edelleen. Lista on loputon.
Ossi Auran, Guy Ahosen, Juhani Ilmarisen ja Tomi Hussin tekemän tutkimuksen mukaan yritysten strategioissa painottuvat asiakkuudet ja kilpailukyky. Henkilöstöön liittyvät asiat näkyvät strategian linjauksissa varsin vähän.
Tuntuuko joskus siltä, että et saa selvää johdon puheesta.
Tuntuuko johtajana, että porukka ei syty hienoon sanomaasi.
Käyttääkö siis johto termejä mitkä eivät ole tuttuja arjesta.
Onko johto kenties käynyt kurssilla ja omaksunut terminologian, jota ei ymmärrä.
Onko kuuntelijan silloin parasta vaieta ja antaa julistuksen tulla – tai heittäytyä innostuneena tukemaan, vaikka ei oikein ymmärräkään mistä on kyse.
Hmm … mitähän siitä seuraa … firmoja on tuhoutunutkin moiseen mielistelyyn tai passiivisuuteen.
