Kuuntelin kerran kirjailija, psykoterapeutti Tommi Hellsteniä, joka puhui työstä, tiimeistä ja tehokuudesta. Tiimeissä, jotka pystyvät aitoon yhteistyöhön ja turvallisuuteen, työviihtyvyys paranee. Sen mukana myös tuloksellisuus paranee, kun ihminen tekee vähemmän, mutta saa enemmän aikaan. Työntekijä on tehokas, mutta levollinen.
Elämä tuo eteen kaikenlaisia tilanteita. Isompia ja pienempiä shokkeja ja katastrofeja. Näinhän se menee, ei kaikkea voi etukäteen suunnitella eikä varsinkaan aina suju niin kuin on suunnitellut. Moniin tilanteisiin voi kuitenkin varautua ennakolta miettimällä jo etukäteen, mikä voi tulla esteeksi omien päämäärien tavoittelun tiellä ja suunnittelemalla, miten sellaisesta tilanteesta parhaiten selviäisi.
Yritys toimii oikein, kun sen tuottavuus lisääntyy, avain tähän on itseohjautuvuus ja työn kokeminen merkitykselliseksi. Työn kokeminen merkitykselliseksi motivoi työntekijöitä, tekee työn mielenkiintoiseksi ja lisää siten koko yrityksen tuottavuutta. Esimies voi lisätä työn kokemista merkitykselliseksi esimerkiksi auttamalla koko yhteisöä näkemään yhteisen vision, delegoimalla mielekkäitä työtehtäviä ja tukemalla itsenäisiä työryhmiä. Hyvällä johtamisella tuottavuus paranee.
Avoimeen dialogiin panostaminen antaa mahdollisuuden itseohjautuvuuteen ja henkilön vaikutusmahdollisuuteen pitää huolta itse omasta työkyvystään ja motivaatiostaan. Yksilöiden tarpeet, haasteet ja vahvuudet ovat erilaisia. Ymmärrettävää on myös, että yritykselle voi olla haastavaa taipua kaikkiin toivomuksiin, mutta tärkeää on tuoda esille, että yrityksellä on tahtotila pitää huolta henkilöstöstään.
Kuinka korkea on koronatartunnan saamisen riski? Mitkä ovat taloudelliset vaikutukset isossa kuvassa ja yksittäiselle yritykselle? Kuinka hyvin yksittäinen ihminen kotitoimistollaan johtaa tuottavuuttaan?
Keskeinen asia, joka erottaa tehokkaat johtajat muista, on johtajan oma ajankäyttö.
Perinteisesti turvallisuus työympäristöissä on nähty työsuojeluna, fyysisenä turvallisuutena, ergonomiana. Psyykkiseen turvallisuuteen ei ole ymmärretty ja osattu panostaa.
Suomi on maailman onnellisin maa jo toista vuotta peräkkäin. Se, että olemme tietyin kriteerein onnellisimpia ei tietenkään tarkoita sitä, että automaattisesti kaikki yhteiskunnassamme olisivat onnellisia. Aki Hintsa väittää kirjassaan ”Voittamisen anatomia”, että Formula 1, jossa voittamisen marginaalit voivat olla sekunnin kymmenyksiä, sadasosia, tai joskus jopa sekunnin tuhannesosia, on ”onnellisuuslaji”. Onko liiketoiminta myös onnellisuuslaji?
Menestyvät yritykset erottavat keskinkertaisista yrityksistä se, että niillä on selkeä visio, jonka ne jakavat organisaation jäsenten kesken innostavasti. Johtajilla ja esimiehillä on tärkeä rooli vision jalkauttamisessa niin, että se motivoi, sitouttaa ja antaa selkeän suunnan töiden priorisoinnille. Jokaisen työntekijän jokaisen tehtävän tarkoituksena on toteuttaa yrityksen visiota.
Ossi Auran, Guy Ahosen, Juhani Ilmarisen ja Tomi Hussin tekemän tutkimuksen mukaan yritysten strategioissa painottuvat asiakkuudet ja kilpailukyky. Henkilöstöön liittyvät asiat näkyvät strategian linjauksissa varsin vähän.
