Jokainen johtaja voi kehittyä paremmaksi johtajaksi juuri sen hetkisestä omasta tilanteestaan, olipa hän huono, keskinkertainen, hyvä tai loistava johtaja. Perustaksi tarvitaan aito oma halu kehittyä johtajana. Parhaimmillaan johtajana kehittyminen on elinikäinen prosessi.
Mistä tulemme? Keitä olemme? Mihin menemme? on ranskalaisen taidemaalarin Paul Gauginin tunnetun maalauksen nimi. Näillä elämän suurilla kysymyksillä päästään hyvin alkuun myös yrityksen strategiatyössä. Konkreettinen strategia vaatii vähän jumppaa, mutta työ maksaa itsensä takaisin selkeinä tavoitteina ja oikeina päätöksinä.
Strateginen suunnittelu on ollut muodikasta jo vuosikymmeniä – upeita julistuksia ja suunnitelmia on tehty. Vähemmän on tarinoita strategian menestyksekkäästä toimeenpanosta – ”jalkautuksesta”.
Om chefen har för bråttom, har svårt att balansera mellan fritid och jobb, känner sig mer eller mindre jäktad hela tiden. Hur påverkar detta hens sätt att leda sitt team och i sin tur teamets produktivitet?
HR on henkilöstöhallinnon ja henkilöstön kehittämisen asiantuntija. Kuuluuko sen tehtäviin kuitenkaan kaikki henkilöstöä koskevat kehittämisasiat? Ulkoistavatko esimiehet joskus myös johtamisen HR:lle? Varsinkin hankalissa tilanteissa, imartelun säestämänä: ”hoitaisitko sinä, kun olet niin hyvä ihmisten kanssa 😊”.
Perinteisesti turvallisuus työympäristöissä on nähty työsuojeluna, fyysisenä turvallisuutena, ergonomiana. Psyykkiseen turvallisuuteen ei ole ymmärretty ja osattu panostaa. Jotta työympäristöstä saadaan psyykkisesti ja fyysisesti turvallinen, organisaatiokulttuurin muutos saattaa edellyttää pitkäjänteisiä toimenpiteitä. Jos halutaan tehdä yrityksestä moderni edelläkävijä, innovatiivinen ja menestyvä, edellyttää se rohkeuteen kannustamista, virheiden sallimista, turvallisuutta ja empaattisuutta.
Miten tieto syntyy työyhteisössä?
Tieto syntyy työyhteisöissä siten, että erilaiset ihmiset tuovat yhteisöön mukanaan yksilöllisen tiedon, tavan ajatella ja toimia. Erilaiset yksilöt, heidän tietopääoma, ajatusmallit ja toimintatavat, ovat läsnä työyhteisössä, missä he toimivat. Tieto syntyy työyhteisössä jatkuvassa muutoksessa ja arki vaatii kaikilta yhteisön jäseniltä muutosvalmiutta ja kykyä nopeisiin muutoksiin ja tiedon uudelleen arviointiin.
Tänk dig en arbetsplats där alla kommer till jobbet full av entusiasm för sitt arbete och för sin arbetsplats. Tänk dig en sån entreprenörsanda, mod och entusiasm som finns hos uppfinnaren, banbrytaren eller den som först vågar lansera något alldeles nytt. En entusiasm som går igenom alla barriärer. Man bryr sig inte om att andra tycker att det är galet och orealistisk, utan man är beredd att göra det som krävs.
Valmennus muuttaa ajattelu- ja toimintatapoja. Muutos alkaa jo pian valmennusprosessin aloituksesta. Oma toiminta ja johtaminen muuttuvat oivallusten ja lisääntyneen itsetuntemuksen avulla. Varsinaiset tulokset tulevat myöhemmin. Ne ovat liiketoiminnan tunnuslukujen kasvua. Moni asiakkaani on tehnyt tuplauksen parissa vuodessa. Tulokset tulevat oman porukan kehittymisen, paremman johtamisen ja parempien päätösten jälkeen.
‒Tänk om vi bekostar skolningen av våra chefer och de sedan lämnar företaget?, säger ekonomichefen.
‒Tänk om vi inte bekostar skolningen av våra chefer och de blir kvar hos oss”, svarar vd:n.
Den här fritt översatta dialogen, som återkommer med jämna mellanrum i mitt LinkedIn-flöde, sätter fingret på ett dilemma i dagens organisationer. Hur tänker man kring utvecklingen av sina anställda idag? Är det en kostnad eller en tillgång? Vilken avkastning förväntar man sig på investerat kapital?
