Strategian koetinkivi on mitattavissa oleva päämäärä – ja onko se osattu pilkkoa osatavoitteiksi eri tiimeille?

Strateginen suunnittelu on ollut muodikasta jo vuosikymmeniä – upeita julistuksia ja suunnitelmia on tehty. Vähemmän on tarinoita strategian menestyksekkäästä toimeenpanosta – ”jalkautuksesta”.

Huono johtaminen päätyy HR:n pöydälle

HR on henkilöstöhallinnon ja henkilöstön kehittämisen asiantuntija. Kuuluuko sen tehtäviin kuitenkaan kaikki henkilöstöä koskevat kehittämisasiat? Ulkoistavatko esimiehet joskus myös johtamisen HR:lle? Varsinkin hankalissa tilanteissa, imartelun säestämänä: ”hoitaisitko sinä, kun olet niin hyvä ihmisten kanssa 😊”.

Johtaminen ja hyvä työ

Innovatiivisuus ja turvallisuus modernissa organisaatiossa Perinteisesti turvallisuus työympäristöissä on nähty työsuojeluna, fyysisenä turvallisuutena, ergonomiana. Psyykkiseen turvallisuuteen ei ole ymmärretty ja osattu panostaa. Jotta työympäristöstä saadaan psyykkisesti ja fyysisesti turvallinen, organisaatiokulttuurin…

Tieto, oppiminen ja johtajuus

Miten tieto syntyy työyhteisössä?
Tieto syntyy työyhteisöissä siten, että erilaiset ihmiset tuovat yhteisöön mukanaan yksilöllisen tiedon, tavan ajatella ja toimia. Erilaiset yksilöt, heidän tietopääoma, ajatusmallit ja toimintatavat, ovat läsnä työyhteisössä, missä he toimivat. Tieto syntyy työyhteisössä jatkuvassa muutoksessa ja arki vaatii kaikilta yhteisön jäseniltä muutosvalmiutta ja kykyä nopeisiin muutoksiin ja tiedon uudelleen arviointiin.

Entusiasm och resultat

Tänk dig en arbetsplats där alla kommer till jobbet full av entusiasm för sitt arbete och för sin arbetsplats. Tänk dig en sån entreprenörsanda, mod och entusiasm som finns hos uppfinnaren, banbrytaren eller den som först vågar lansera något alldeles nytt. En entusiasm som går igenom alla barriärer. Man bryr sig inte om att andra tycker att det är galet och orealistisk, utan man är beredd att göra det som krävs.

Mitä valmennuksesta saa?

Valmennus muuttaa ajattelu- ja toimintatapoja. Muutos alkaa jo pian valmennusprosessin aloituksesta. Oma toiminta ja johtaminen muuttuvat oivallusten ja lisääntyneen itsetuntemuksen avulla. Varsinaiset tulokset tulevat myöhemmin. Ne ovat liiketoiminnan tunnuslukujen kasvua. Moni asiakkaani on tehnyt tuplauksen parissa vuodessa. Tulokset tulevat oman porukan kehittymisen, paremman johtamisen ja parempien päätösten jälkeen.

Vad är skolningens avkastning på investerat kapital?

‒Tänk om vi bekostar skolningen av våra chefer och de sedan lämnar företaget?, säger ekonomichefen.

‒Tänk om vi inte bekostar skolningen av våra chefer och de blir kvar hos oss”, svarar vd:n.

Den här fritt översatta dialogen, som återkommer med jämna mellanrum i mitt LinkedIn-flöde, sätter fingret på ett dilemma i dagens organisationer. Hur tänker man kring utvecklingen av sina anställda idag? Är det en kostnad eller en tillgång? Vilken avkastning förväntar man sig på investerat kapital?

Onnellisuus – Miksi yritysten omistajien ja johtajien kannattaa olla kiinnostuneita yrityksen työntekijöiden onnellisuudesta?

Suomi on maailman onnellisin maa jo toista vuotta peräkkäin. Se, että olemme tietyin kriteerein onnellisimpia ei tietenkään tarkoita sitä, että automaattisesti kaikki yhteiskunnassamme olisivat onnellisia. Aki Hintsa väittää kirjassaan ”Voittamisen anatomia”, että Formula 1, jossa voittamisen marginaalit voivat olla sekunnin kymmenyksiä, sadasosia, tai joskus jopa sekunnin tuhannesosia, on ”onnellisuuslaji”. Onko liiketoiminta myös onnellisuuslaji? Mitä ”onnellisuus työpaikalla” tarkoittaa käytännössä? Mitä jokainen työntekijä voi omalta osaltaan tehdä, jotta onnellisuus lisääntyisi työpaikalla? Mikä on johtajan ja esimiehen rooli ja velvollisuus yrityksessä hyvän ilmapiirin ja työntekijöiden onnellisuuden mahdollistajana?